Mitä paradontiitti on ja miten sitä voi ehkäistä?

Noin 40 prosentilla ruotsalaisista on jokin hammassairaus paradontiitin aste, joka voi aiheuttaa hampaiden löystymistä.

Tutkimukset osoittavat, että lähes 40 prosentilla kaikista ruotsalaisista aikuisista on hampaiden löystymistä aiheuttavaa paradontiittia jonkinasteisena, ja reilulla 10 prosentilla on sen vaikea muoto. On myös laskettu, että joka kymmenenneltä ruotsalaiselta puuttuu kaikki hampaat 65 vuoden ikään mennessä.

Hampaiden löystyminen on hampaiden kiinnityskudoksen tulehdussairaus. Sairaus etenee hitaasti. Hampaan irtoamiseen voi kulua monta vuotta. Se etenee niin hitaasti, että sairautta ei välttämättä huomata, ennen kuin hampaan kiinnityskudokset ovat löystyneet. Siitä syystä monet hakeutuvat hoitoon liian myöhään.

Sairaus alkaa tulehduksesta

Paradontiitin esiasteena on aina ientulehdus eli gingiviitti. Sen syynä on hampaan ienrajassa oleva bakteerikertymä. Kertymät ovat aluksi pehmeitä (plakki). Syljen vaikutuksesta ne kalkkeutuvat ja muodostuva hammaskivi kertyy ientaskuun. Tulehdus lisääntyy. Suuhygienian tehostaminen parantaa ientulehduksen useimmin muutamassa viikossa. Ikenet tulehtuvat nopeasti uudelleen, jos suuhygienia heikkenee.

Pitkäkestoisen tulehduksen riskit

Jos tulehdusta ei hoideta, ien turpoaa lisää ja hammasluu alkaa hajota. Vähitellen hammaskivi ulottuu syvemmälle ientaskuun ja bakteerit kulkeutuvat hampaan juureen. Syvät ientaskut on mahdotonta pitää puhtaina. Suuontelon krooniset tulehdukset ovat myös terveysriski. Bakteerit voivat levitä muihin kehon elimiin, esimerkiksi niveliin ja sydänläppiin verisuonten kautta.

Miten paradontiittia voidaan ehkäistä?

Hyvä suuhygienia on ensisijaisen tärkeää. Hampaiden tarkka harjaus ja puhdistaminen esimerkiksi hammaslankaimella sekä hammaskiven poisto auttavat varhaisessa vaiheessa olevan tulehduksen paranemiseen. Hampaiden huolellisen puhdistamisen lisäksi tulee joka vuosi käydä suuhygienistillä, joka poistaa kertymät ja antaa ohjeita suuhygienian ylläpitämiseen.